Arvoisat huoltajat,

Alla oleva on jatkoa 16.3. ja 29.3. lähettämiini tiedotteisiin. Keskeisenä asiana vastata muutaman huoltajan esittämiin kysymyksiin:

”Onko Vuokkoharjun koulun opetustilat siinä kunnossa, että ne ovat terveydelle turvallisia käyttää?”

”Milloin järjestetään keskustelu- ja tiedotustilaisuus huoltajille?” 

1) Sisäilmatyöryhmä on 28.3. todennut, että tutkimustuloksissa keltaisella värillä merkityissä opetustiloissa voidaan toteuttaa esi- ja perusopetusta työsuunnitelman mukaisesti lukuvuosi loppuun ilman väistötiloihin siirtymistä. Terveystarkastaja Mira Ikonen on täsmentänyt sisäilmaryhmän lausuntoa toteamalla, että näiden tutkimustulosten ja tiedossa olevien oireilijoiden määrän perusteella ei nähdä tarvetta rajoittaa tilojen käyttöä. Poikkeavien tuloksien takia on syytä aloittaa jatkoselvittely. 

Sisäilmatutkimuksen tehneen Kärki Sisäilmatalon toimitusjohtaja ja rakennusterveysasiantuntija Jukka-Pekka Kärjeltä pyysin perjantaina 31.3. käymässämme puhelinkeskustelussa arviota Vuokkoharjun toimipisteen sisäilman mahdollisista terveyshaitoista käyttäjille tutkimustuloksiin pohjaten ja huomioiden erityisesti luokan 217 sädesieniarvo ”7”.

Hän sanoi, että koulutoimintaa voidaan jatkaa ja luokissa voidaan työskennellä turvallisesti lukuvuosi loppuun. Hän sanoi, että ilmanäytteiden tulokset ovat suuntaa antavia ja esimerkiksi samasta tilasta otettujen peräkkäisten näytteiden tuloksissa voi olla merkittäviä päivittäisiä vaihteluja. Hän sanoi, että asumisterveysasetuksen 545/2015 (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista) mukaisesti tulkintaa mahdollisesta terveyshaitasta ei saada tehdä pelkän ilmamikrobinäytteen (6-vaiheimpaktorilla otettu näyte) avulla ja siten ei ole tarvetta tehdä välittömiä toimenpiteitä (= siirtymistä väistötiloihin) esimerkiksi luokan 217 osalta.

Hän sanoi, että tulkinta rakennuksen terveellisyydestä/turvallisuudesta voidaan tehdä siis vasta kattavien ilmanvaihto- ja rakennusteknisten kuntotutkimusten jälkeen. Lopuksi hän mainitsi, että kattavien tutkimustulosten perusteella tämän jälkeen tehtävä tulkinta rakennuksen kunnosta ja terveellisyydestä tulee tehdä yhteistyössä tutkijoiden, työ-/kouluterveyshuollon sekä terveystarkastajan kanssa.

Alla lainaus asetuksen pykälästä 20 ja Jukka-Pekka Kärjen mainitsema kohta alleviivattuna.

”20 §

Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.

Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaitta voidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava ilman mikrobipitoisuuden lisäksi myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä…” 

2) Keskustelu- ja tiedotustilaisuuden järjestämisestä sisäilmatyöryhmän jäsenet totesivat, että uutta tiedotettavaa on sen jälkeen, kun tekninen lautakunta on päättänyt toimenpiteistä Kärki Sisäilmatalolta tilatun tutkimussuunnitelman perusteella. Silloin tehdään päätös tiedotustilaisuuden järjestämisestä.

Kärki Sisäilmatalon aluepäällikkö Jussi Mertanen ilmoitti, että he laativat tutkimussuunnitelman huhtikuun aikana. 

Yhteistyöterveisin

Petri Käkönen